Erilaisuuteen suhtautuminen on tekopyhää
Usein kuulee ihmisten sanovan, että he eivät ymmärrä rasismia ja erilaisuuden syrjimistä. Toisin sanoen kukaan ei julkisesti myönnä olevansa rasisti tai vieroksuvansa erilaisuutta. Kukapa haluaisikaan otsaansa tätä inhottavaa leimaa.
Vaikka mielestäni rasismi ja kaikenlainen, etenkin heikkojen syrjiminen on väärin, on asioita jotka inhottavat minua vieläkin enemmän. Yksi näistä on ihmisten tekopyhyys väittää, kuinka puoltavat kaikenlaista heikompien ja erilaisten hyväksi olevaa toimintaa. Se yksin ei tee sinusta parempaa ihmistä, jos kerrot olevasi homoavioliittojen kannalla ja et hauku maahanmuuttajia. Voisit myös käyttäytyä sanojesi mukaan.
Muutama viikko sitten kävelin kuulokkeet korvillani bussipysäkille, kun huomasin itseäni noin kaksi päätä lyhyemmän, downin syndroomaisen naisen puhuvan minulle. Nostin kuulokkeet korviltani ja jäin juttelemaan hänelle. Sivusilmällä huomasin, kuinka muut kyytejään odottavat ihmiset olivat kävelleet kauemmas ja jokunen vilkuili minua oudosti. Tajusin olevani ainoa, joka ei jättänyt naista huomioitta, vaikka hän halusi vain jutella. Mietin vain, että kuinkakohan moni näistäkin ihmisistä kertoisi kysyttäessä kannattavansa vähemmistöjä ja erilaisuutta.
Ihmisten pitäisi rahallisen ja materialistisen tuen lisäksi osoittaa myös henkistä tukea vähemmistöjä kohtaan, sillä liian usein vähemmistöjen edustajat, esimerkiksi kehitysvammaiset tai jollain tavalla erilaisen näköiset ihmiset, jäävät ilman apua käytännön tilanteissa, kun heitä ei osata lähestyä. Tätä voidaan pitää ongelmana, koska ihmiset saattavat tuntea itsensä hyvin yksinäiseksi, jos heidät jatkuvasti jätetään huomioitta. Myös masennus ja itsetunnon laskeminen ovat valitettavan yleisiä.
On tietenkin ymmärrettävää, että reaktio voi olla yllättynyt ja vieroksuva, jos lähestyvä ihminen on jollain tavalla pelottava tai vaikuttaa esimerkiksi päihtyneeltä; silloin voi pelästyä, luonnollisestikin. Mielestäni on kuitenkin aivan pöyristyttävää, jos aivan kiltin näköistä, ainoastaan ulkönäöltään hieman erilaista henkilöä kohdellaan eri tavalla, kuin muita.
Mielestäni ihmisten pitäisi rahallisen avun lisäksi mennä rohkeammin auttamaan erilaisia, apua tarvitsevia ihmisiä käytännössä, sillä henkinen apu voi joskus olla tärkeämpää, kuin rahallinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti