torstai 27. elokuuta 2015

Mielipidekirjoitus Kaisla

Erilaisuuteen suhtautuminen on tekopyhää

Usein kuulee ihmisten sanovan, että he eivät ymmärrä rasismia ja erilaisuuden syrjimistä. Toisin sanoen kukaan ei julkisesti myönnä olevansa rasisti tai vieroksuvansa erilaisuutta. Kukapa haluaisikaan otsaansa tätä inhottavaa leimaa.

Vaikka mielestäni rasismi ja kaikenlainen, etenkin heikkojen syrjiminen on väärin, on asioita jotka inhottavat minua vieläkin enemmän. Yksi näistä on ihmisten tekopyhyys väittää, kuinka puoltavat kaikenlaista heikompien ja erilaisten hyväksi olevaa toimintaa. Se yksin ei tee sinusta parempaa ihmistä, jos kerrot olevasi homoavioliittojen kannalla ja et hauku maahanmuuttajia. Voisit myös käyttäytyä sanojesi mukaan.

Muutama viikko sitten kävelin kuulokkeet korvillani bussipysäkille, kun huomasin itseäni noin kaksi päätä lyhyemmän, downin syndroomaisen naisen puhuvan minulle. Nostin kuulokkeet korviltani ja jäin juttelemaan hänelle. Sivusilmällä huomasin, kuinka muut kyytejään odottavat ihmiset olivat kävelleet kauemmas ja jokunen vilkuili minua oudosti. Tajusin olevani ainoa, joka ei jättänyt naista huomioitta, vaikka hän halusi vain jutella. Mietin vain, että kuinkakohan moni näistäkin ihmisistä kertoisi kysyttäessä kannattavansa vähemmistöjä ja erilaisuutta.

Ihmisten pitäisi rahallisen ja materialistisen tuen lisäksi osoittaa myös henkistä tukea vähemmistöjä kohtaan, sillä liian usein vähemmistöjen edustajat, esimerkiksi kehitysvammaiset tai jollain tavalla erilaisen näköiset ihmiset, jäävät ilman apua käytännön tilanteissa, kun heitä ei osata lähestyä. Tätä voidaan pitää ongelmana, koska ihmiset saattavat tuntea itsensä hyvin yksinäiseksi, jos heidät jatkuvasti jätetään huomioitta. Myös masennus ja itsetunnon laskeminen ovat valitettavan yleisiä.

On tietenkin ymmärrettävää, että reaktio voi olla yllättynyt ja vieroksuva, jos lähestyvä ihminen on jollain tavalla pelottava tai vaikuttaa esimerkiksi päihtyneeltä; silloin voi pelästyä, luonnollisestikin. Mielestäni on kuitenkin aivan pöyristyttävää, jos aivan kiltin näköistä, ainoastaan ulkönäöltään hieman erilaista henkilöä kohdellaan eri tavalla, kuin muita.

Mielestäni ihmisten pitäisi rahallisen avun lisäksi mennä rohkeammin auttamaan erilaisia, apua tarvitsevia ihmisiä käytännössä, sillä henkinen apu voi joskus olla tärkeämpää, kuin rahallinen.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Mielipidekirjoitus Juha

Pelaaminen ei ole vain pelkkää ajanhukkaa.


Pelit. Osittain tärkeä osa nuoren elämää. Se tuo yhteen kaverit ja tutut, hauskaan yhteiseen ajanviettoon. Peleissä on paljon hyviä asioita, jotka ovat nuorelle hyväksi. Toisinaan näitä kaikkia hyviä vaikutuksia ei nosteta esiin, kun pelaamista pidetään vain ajan hukkana ja hyödyttömättömänä asiana. Silloin vanhemmat ovat väärässä.


Pelejä katsotaan aina hyvin pahalla. Jossain pelissä joku ihminen kuolee, jossain tapahtuu lainvastaisia asioita, joissain peleissä on kauhua ja ahdistusta, jossain taistellaan kuolemaan saakka, jne... Nämä eivät kuitenkaan ole kaikkien pelien tarkoitus. Lähes kaikista peleistä ihminen oppii jonkin uuden asian. Se voi olla joskus hyvin tarpeeton asia, mutta se kuitenkin kertoo siitä, että peleissä on hyviä puolia. Yleisin asia mitä ihminen oppii peleistä on kielitaito. Yleisimmät kielet peleissä on: englanti, puola, saksa, venäjä, ranska, italia, espanja ja japani. Joten peleissä on siis monia eri kielivaihtoehtoja. Peleistä myöskin oppii: tilanteentajuamista paremmin, reflexit paranevat pelatessa, jos on hieman ujo, peleissä voi hyvin harjoitella esiin tulemista.


Aikuiset yleensä valittavat siitä, kuinka olet koko ajan pelin ääressä. Mutta he eivät taida kysyä mitä olet juuri tekemässä. On ärsyttävää, kun olet tietokoneella ja olet pelitauolla ja puhut kavereiden kanssa chatissä, kun aikuinen tulee huoneeseen valittamaan siitä, että pelaat jatkuvasti ja tauoitta. Yleensä nuoret puhuvat chatissä tai ovat muilla nettisivuilla kun peli ei ole käynnissä. Aikuisten tulisi mielummin kysyä mitä olet tekemässä. Ennen kuin he tyrmäävät käsitteen, että olet tauolla. Siten he voisivat kysyä, koska jatkat peliä ja olisiko mahdollista tulla syömään. Näin ruoka-aika ei tulisi kesken pelin.


Nuorten pelaaminen on hyvästä, kunhan se pysyy järkevänä. Ja aikuisten tulisi ymmärtää pelien hyvät puolet paremmin, kuin jossain lehtikirjoituksessa lukevat huonot puolet. Pelaaminen ja sen tyyli riippuu yleensä pelaajasta. Toivon mukaan nuori saisi enemmän päättää itse pelaamisesta kunhan se vain kuulostaisi kohtuulliselta aikuisten korvissa


Mielipidekirjoitus (Joona)

Mopojen nopeusrajoituksen nostaminen
Minun mielestä mopojen nopeusrajoitus pitäisi olla 60km/h, koska lähes jokainen mopo on viritetty, ja virittämisestä kiinni jääminen tulee erittäin kalliiksi. Vieritetyllä mopolla, joka kulkee 45-64 km/h saa sakkoja 30-50€ ja poliisit vievät kilvet. yli 65 km/h kulkeva mopo luokitellaan kevytmoottoripyöräksi, ja sakkoja saa 50-200€ esim. ajokortitta-ajosta jos ei ole kevytmoottoripyöräkorttia tai isomman moottoripyörän ajamiseen oikeuttavaa ajokorttia, mopon rakenteellisesta muuttamisesta kevytmoottoripyöräksi, virkavallan harhauttamisesta ym. Kevytmoottoripyöräveron 200-400€ (10% uuden vastaavanlaisen mopon hinnasta), kilvet viedään ja edessä on uudelleen katsastus, seuraava hakuun laitettava ajokortti lykkääntyy vuodella kortitta-ajosta (jos mopo luokitallaan kevytmoottoripyöräksi etkä omista vastaavaa korttia) ja tästä vielä mopokortti otetaan hyllylle 1-6kk.

Mopon 45km/h rajoitusta perustellaan sillein että "mopo on turvalliisuus riski viritettynä" vaikka minun ja monien muiden mielestä mopon pitäisi saada kulkea ainakin 60km/h. Kysyin 5 luokan pojalta että paljonko mopo saisi kulkea niin tulos oli odotettavissa, mopojen pitäisi saada kulkea ainakin 60 ehkä jopa 70km/h. Poliisi on myös ehdottanut että mopot kulkisi 60km/h mutta sitten jollekin taholle ei se sovi.

Mopo aiheuttaa myös vaaratilanteita kun ajaa tiellä jossa on nopeusrajoitus 60-80km/h, kun autoilijat lähtevät ohittamaan joka aiheuttaa paljon vaaratilanteita ja mopot ovat sellaisilla teillä tientukkeina. Minun mielestä mpojen nopeusrajoitusta pitäisi ehdottomasti nostaa vähintään 60-80km/h, jos niitä nostettaisiin niin mopokouluun voisi tulla vaikka muutama käsittelytunti enemmän. Olen itsekin huomnnut tämän että autot lähtevät ohittamaan.

Monet luulevat että mopo on vaikea virittää vaikka todellisuudessa se on helppo, pitää vain ottaa prikka pois pakoputken alkukäyrästä. Mopot tulevat yleensä espanjasta, italiasta tai kiinasta esim derbi on tehty espanjassa, kun se tulee suomeen niin sen maksimi nopeus on 80km/h ja kun ne tulee suomen rajalle niin ne kuristetaan 45km/h nopeuteen joka minunmielestä ihan tylsää, ja se heikentää mopon kuntoa.

mielipidekirjoitus Silja

Cheerleading on urheilua


"Siinähän vain heilutellaan niitä huiskia ja vähän tanssahdellaan ja hypähdellään."
Tuontyyppisiä lauseita ja mielipiteitä moni lajia harrastava on varmasti kuullut moneen kertaan, tai nähnyt netissä ikävään sävyyn kirjoitettua tekstiä. Laji ei vieläkään ole Suomessa kovin tunnettu, etenkin aikuiset ja vanhemmat ihmiset voivat olla täysin tietämättömiä cheerleadingista. Tämän olisi kuitenkin korkea aika muuttua, sillä Suomi on maailman huipputasoa cheerleadingissa. Suomessa cheerleading on kovatasoista, ja se myös totisesti on urheilua.

Monella on harhaluulo, ettei cheerleading olisi urheilua. Usea näistä harhaluuloista on voinut syntyä esimerkiksi jääkiekkopeleissä kannustavista tanssitytöistä, joita usein sekoitetaan cheerleadereiksi. Näitä tanssityttöjä ja cheerleadingia ei kuitenkaan kannata verrata, sillä kyseessä on aivan eri asia. Myös USA:sta tulleet High School -elokuvat voivat aiheuttaa harhaluuloja. Niissä esiintyvät cheerleaderit tepastelevat usein uniformuissaan koulun käytävillä ja katselevat muita ylimielisesti. Tämäkin on hyvin kaukana todellisuudesta.

Riippuen joukkueen tasosta, on monta tuntia kestäviä treenejä useita viikossa. Myös päivä- ja viikonloppuleirejä on aina silloin tällöin. Lisäksi monet urheilijat käyvät vapaa-ajallaan myös akrobatiatunneilla. Valmentajat suosittelevat myös omatoimista treenaamista, kuten lenkillä käymistä. Myös kisat tuovat oman lisänsä lajiin. Treenejä, leirejä ja omatoimista treenaamista vaaditaan paljon, kun kaikki kulminoituu päivään jossa joukkueet ottavat mittaa toisistaan.

Cheerleadingissa tarvitsee kehonhallintaa, lihasvoimaa, kestävyyttä ja notkeutta. Näitten osa-alueitten kehittämiseen vuodatetaan verta, hikeä ja joskus kyyneleitäkin. Laji vaatii harrastajaltaan paljon työtä. Jokaista nostoa, hyppyä tai akrobaattista liikettä varten treenataan kauan ja hartaasti. Olen kuullut sanonnan joka kuvaa hyvin lajin luonnetta, muut urheilijat nostavat painoja, cheerleaderit nostavat ihmisiä.

Urheilumaailmassa on jonkinlaista kilpailua siitä, että kenen harrastus on vaativin ja raskain. Muiden urheilulajien haukkujien kannattaisi kuitenkin keskittyä enemmän omaan tekemiseensä. Jos siis omaa ennakkoluuloja cheerleadingia kohtaan, kannattaa ne unohtaa.

mielipidekirjoitus kami

PakkoRuotsi pois kouluista


Miksi Ruotsi on pakollinen aine koulussa vaikka kovin moni ei sitä tarvitse tulevaisuudessa?


Ruotsi opiskellaan 3 kiduttavan pitkää vuotta peruskoulussa vaikka sen voisi pistää vapaaehtoiseksi aineeksi,  jos joku pitää sitä kieltä tarpeellisena. Suomi on kyllä kaksikielinen maa mutta täällä ei puhuta  kuitenkaa niin paljon ruotsia, että sitä pitäisi opettaa koulussa pakolla kolme vuotta myös niillekin oppilaille, jotka eivät katso ruotsin kieltä tarvitsevansa. Ruotsi myös on laskenut monen oppilaan keskiarvoja koulussa, koska moni kokee Ruotsin hankalaksi aineeksi. Monet voivat turhautua kun, yrittävät lukea Ruotsin kokeisiin ja jotkut voivat saada paineita siitä että, he eivät pääse sinne opiskelupaikkaan minne haluaisi koska Ruotsi laskee heidän keskiarvoaan. Itselläni on kokemuksia kun, on yrittänyt lukea Ruotsia niin siitä ei ole tullut mitään, mutta aika usein saa kyllä apua opiskeluun vanhemmilta jos kysyy.

Olen melkein varma että suurin osa suomalaisista ihmisistä pärjää hyvin ilman Ruotsin kieltä kuitenkin.
Kyllähän ruotsin kieli on ihan hyvä työelämässä sitten vähän vanhempana, mutta tuskin kukaan yläasteelainen olisi hirveän innostunut ruotsista, tai haluaisi käyttää kieltä vapaa-ajalla. Voitaisiin laittaa edes niin että Ruotsia ei lasketa keskiarvoon kun hakee opiskelupaikkaan peruskoulun jälkeen.


Monet nuoret ovat tehneet somessa eri ryhmiä esim. Pakkoruotsi pois. Siitä huomaa että, se vaikuttaa moniin nuoriin ja että, monet nuoret haluavat sen pois. Jotkut aikuisetkin ovat sitä mieltä että Ruotsi ei ole niin tarpeellinen kieli että sitä pitää pakolla opettaa nuorille.
Jos pakkoRuotsi otetaan pois koulusta niin monet olisivat kiinnostuneita aloittamaan lukea sitä esim. Lukiossa millon  he ovat vanhempia ja jaksavat opiskella enemmän ja oppisivat kieltä nopeammin. Nyt kaikki ovat kyllästyneet siihen peruskoulussa eivätkä, jaksa lukea sitä kunnolla lukiossa.

Mielipide Marika

Suomi on liian rasistinen


Monissa eri kouluissa, taloyhtiöissä ja kaupungeissa on rasismia. Monet lapset ja aikuiset joutuvat kokemaan olonsa syrjityksi pelkän uskonnon tai ihonvärin takia. Monet ajautuvat tämän takia masennukseen, itsetuhoisuuteen tai itsensä vihaamiseen. Monia lapsia kiusataan koulussa fyysisesti ja henkisesti, kuten myös monia aikuisia tai nuoria. Minä haluaisin vain tietää miksi? Ja mistä tämä johtuu?

Kukaan ei ole syntynyt rasistiksi, vaan monet vanhemmat opettavat lapsilleen rasismia. Monet lapset myös ottavat vanhemmistaan esimerkkiä, jolloin vanhemmat eivät itse sitä ehkä huomaa. Esim. ettei vanhemmat istu tummaihoisen tai eri uskontokuntaan kuuluvan viereen, vaan mieluummin istuvat "huonommalle" paikalle tai seisovat.

Minun oma isäni on rasisti ja en hyväksy asiaa. Muistan pienenä kun silitin naapurimme kissaa, jonka omistaja on siis tummaihoinen. Niin isäni sanoi minulle etten saa koskea siihen, koska siinä voi olla jotain pöpöjä. Entisellä asuinpaikallamme oli paljon tummaihoisia ja eri uskontoon kuuluvia. Isäni ei halunnut meidän olevan tummaihoisten kanssa, eikä hän koskaan kertonut syytä. Minulla ja siskollani ei oikein ollut kavereita, joten olimme aina kahdestaan.

Suomessa on paljon maahanmuuttajia ja niitä tulee koko ajan lisää. Monet ihmiset eivät pidä asiasta ja kommentoivat asiaa. "Ne elävät sossun tuella." "Somalit raiskaa suomalaiset." Kyllähän jotkut tulevat pelkästään sosiaaliturvan rahan takia, mutta monet viattomat joutuvat syrjinnän ja väkivallan uhreiksi. Monet myös ajattelevat automaattisesti romanien olevan varkaita. Kuitenkin suomalaiset tekevät suunnilleen saman verran rikoksia kuin ulkomaalaiset.

Rasismi vaikuttaa monen ihmisen elämään, eikä kenenkään pitäisi hyväksyä sitä. Rasismin seuraukset on vakavia, eikä se saa jatkua!

Helena - Mielipideteksti: Ruotsin kieli valinnaiseksi aineeksi


Ruotsin kieli valinnaiseksi aineeksi


Suomessa ruotsin opiskelu on kaikissa kouluissa pakollista. Miksi? Siksikö, että kaikilla ruotsinkielisillä on velvollisuus saada palvelua omalla äidinkielellään? Vai sen takia, että kielten monipuolinen osaaminen on tärkeää? Vai kenties siksi, että Suomella on pitkä yhteinen historia Ruotsin kanssa ja kielen osaaminen kuuluu yleissivistykseen? Mikään näistä ei ole tarpeeksi painava syy pakottaa kaikki suomalaiset opiskelemaan ruotsia. Myöskin ruotsin opetuksessa on mielestäni jonkin verran epäkohtia.

On totta, että ruotsinkielisten pitää saada palvelua omalla äidinkielellään. Mutta velvollisuus ruotsinkielisistä palveluista ei kuitenkaan kuulu yksilöille, vaan viranomaisille. On viranomaisten tehtävä huolehtia, että palveluissa on ruotsia osaavia työntekijöitä. Yksilöllä ei pitäisi olla velvollisuutta opiskella ruotsia ruotsinkielisten vuoksi.

Joskus sanotaan, että pitäisi ruotsin opiskelu on mahdollisuus. Pakkoruotsi ei ole mahdollisuus, se on pakollista. Se olisi mahdollisuus, jos se olisi valinnainen aine, ja moni tähän mahdollisuuteen varmasti tarttuisikin. Mutta ne, joita se ei kiinnostaisi, saisivat mahdollisuuden opiskella jotain muuta heitä kiinnostavaa kieltä, josta he kokisivat hyötyvänsä enemmän. Minusta on siis hyvä, että kouluissa on kaksi pakollista kieltä, koska kielten osaaminen on tärkeää, mutta toisen niistä pitäisi saada valita itse. Se voisi olla esimerkiksi saksa, ranska, venäjä tai juuri kyseinen ruotsi.

Joissakin kouluissa ruotsin voi aloittaa valinnaisena jo ala-asteella, mutta viimeistään seitsemännellä luokalla se alkaa kaikkialla pakollisena. Olen sitä mieltä, että ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa aikaisemmin, oli se pakollista tai ei. Yläasteen alkaessa moni suhtautuu koulunkäyntiin vastahakoisesti ja elämässä saattaa olla muitakin huolia ja kiireitä. Uuden kielen opiskelu vaatii suurta keskittymistä ja jonkin verran motivaatiotakin. Omalla kohdallani voin sanoa, että ruotsin tunneilla on aika paljon sähläystä eikä opiskelu aina onnistu. Jos joku haluaa oppia ruotsia, hänen ei pitäisi kärsiä siitä, ettei muita kiinnosta. Olen myös huomannut, että vaikka ruotsi on pakollista, kovin moni ei osaa sitä läheskään sujuvasti.

Mielestäni ruotsin kielen opiskelu on siis hyväksi, mutta sen ei pitäisi olla kaikille pakollista. On niitä, jotka siitä hyötyvät ja haluaisivat sitä opiskella, joten heidän on tärkeää saada siihen mahdollisuus. Mutta on myös niitä, jotka eivät hyödy ruotsista ollenkaan ja kokevat sen turhaksi. Heidän ei silloin pitäisi joutua opiskelemaan sitä.

Jasmin - Mielipidekirjoitus: Koulu on tylsää

Istut paikallasi. Tunti on vasta alkanut, ja opettaja aloittaa pitkän selityksen tämän päivän aiheesta. Jaksat kuunnella ensimmäiset kymmen minuuttia, mutta keskittymisesi alkaa hiljattain herpaantua ja alat katsella kellon viisareita. Tunti ei enää kiinnosta, ja muistiinpanojen tekeminen tuntuu entistäkin tylsemmältä. Tekemisen puutteessa hapuilet älypuhelintasi, jotta kuluttaisit aikaa nopeammin. Ikäväksesi opettaja kuitenkin huomaa yrityksesi ja käskee laittaa puhelimen pois ja keskittyä opetukseen. Jatkat kellon tuijottamista. Aika hidastuu etkä enää kuule mitä opettaja selittää taulun edessä. Naputat pulpettia ja lohdutat itseäsi ajatuksella, että tunti loppuu pian. Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen kellot soivat ja suorastaan juokset ulos luokasta ensimmäisten joukossa.

Jokainen tietää tämän tunteen. Kun tunneilla oli tappavan tylsää, eikä mitään tekemistä ollut. Silti oli pakko istua hiljaa tuolilla ja kuunnella mitä opettaja sanoo. Loppua kohden joku alkoi aina häiritä opetusta keskustelemalla kovaäänisesti kaverinsa kanssa tai tekemällä jotain muuta, kuten esimerkiksi vaihtamalla paikkaa. Se ei ole mikään ihme. Kun on ollut pitkään paikoillaan tekemättä mitään, elimistön toiminnat kiihtyvät ja tylsyyttä on pakko purkaa jotenkin, vaikka se häiritsisikin opetusta. Istumista ei muutenkaan suositella pitkiä aikoja, sillä se vähentää suorituskykyä ja kasvattaa sydän-  ja verisuonitautien riskiä.
Toinen vaikuttava tekijä tylsistymisessä on toisto. Asioita toistetaan, jotta ne muistettaisiin. Ei ole mitään tylsempää, kuin kerrata kirjan kappaleita uudestaan ja uudestaan kotona ja koulussa. Asioita hankaloittaa vielä se, ettei luettava asia usein edes kiinnosta oppilasta. Tämä synnyttää negatiivisia tuntemuksia lukemista kohtaan, kun kaikki siitä saadut kokemukset ovat olleet tylsää pakkopullaa.
Välitunnit ovat yllättävän tärkeässä osassa koulunkäyntiä, kun mietitään oppimista. Ala-asteella lapsi saattaa oppia välitunnin aikana enemmän, kuin itse luokkahuoneessa tunnin aikana. Tämä johtuu siitä, että välitunnit käytetään leikkien ja juosten ulkona, milloin aivot toimivat aktiivisesti ja sisäistävät tiedon paremmin. Yläasteella välitunnit eivät auta paljoakaan oppimisessa, sillä ne vietetään usein sisällä istuen ja kännykkää tuijottaen. Vaikka yläastelaiset pakotettaisiinkin ulos, siellä tuskin olisi mitään mielekästä tekemistä, vaikka onhan seisoskelukin parempi vaihtoehto kuin istuminen.

Joten, vaikka Suomen koulujärjestelmää kehutaankin moderniksi ja hyväksi, se on silti erittäin paljon jäljessä nykyajasta. Modernia olisi se, ettei oppilaiden keskittymiskykyä yritettäisi venyttää äärimmilleen (aikuinen ihminen jaksaa keskittyä kerralla yhteen asiaan vain n. 15 minuuttia, oppilasta vaaditaan keskittymään yli puoli tuntia) ja että leikkejä ja pelejä hyödynnettäisiin enemmän koulujärjestelmässä.

Miten asian voi ratkaista? Koulutuksesta vastaavat henkilöt haluaisivat lisätä liikuntaa koulussa, mutta koska sekään ei ole kaikista mukavimmista päästä, pitäisi myös itse liikuntatunteja muuttaa. Joskus joku ihan tavallinen polttopallo olisi ihan kiva. Koulussa voisi olla luokkia, joissa ei ole tuoleja ollenkaan. Ulkona pidettäviä tunteja ja retkiä pitäisi saada lisää. Asiat voitaisiin opetella esimerkiksi näytelmien tai leikkien avulla. Kouluaamutkin vaikuttavat oppimiseen paljon, joten nekin pitäisi siirtää myöhempään, sillä 13- 19 vuotiaiden unirytmi ei ole samanlainen kuin aikuisilla, joiden aikataulujen mukaan koulutkin aloittavat päivänsä. On monia tapoja oppia uutta ilman kirjoja.

Koulujärjestelmä on pysynyt samanlaisena jo useiden vuosikymmenien ajan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sitä pitäisi muuttaa. 

perjantai 21. elokuuta 2015

Mielipidekirjoitus Art

Uutismediat eivät ole hyödyksi, varsinkaan nuorille! Yhdysvaltojen kaksoistornien terrori isku, Estonia autolautan uppoaminen, Lentäjän itsemurha lento ja monet koulusurmat. Mikä oli ensi-reaktiosi, kun kuulit näistä hirveistä uutisista. Ajattelitko heti ekaksi, nyt alkoi päivä hyvin, juuri tällaista uutista olen odottanut. Ei. Luultavimmin ajattelit, Miksi näin kauheita tapahtumia tapahtuu ja tunnet sympatiaa näitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat kohdanneet tämän. Uutismediat eivät ole hyödyksi, varsinkaan nuorille lapsille, koska ne sisältävät suurimmaksi osaksi hirveitä ja masentavia uutisia. On tutkittu, että jos ihminen elää masentuneessa maailmassa tai lukee paljon hirveistä asioista kertovia tapahtumia, niin se tarttuu ja voi järkyttää mieltä. En tosin usko, että hetkellinen jostain uutisesta tullut paha mieli vahingoittaisi jotakuta kypsää aikuista. Nimittäin hän tietää, että vaikka joskus tapahtuu jokin tragedia, niin se ei tarkoita, että maailmassa tapahtuisi ainoastaan pahoja asioita. Mutta entäpä nuoret ja lapset. Mietitäänpä hetken pikkupojan elämää. Hän on kahdeksan vuotta. Käy toista luokkaa koulussa. Hän on juuri oppinut lukemaan. Kahdeksanvuotiaan maailma on vielä pieni, mutta silti hän haluaa saada tietää enemmän maailmasta. Hän menee internetiin ja löytää sieltä jonkun uutismedian. Hän aloittaa lukemaan. Hetken päästä tämä sama poika jo melkein itkee ja on shokissa. Mitä on tapahtunut? Tämän pojan iloinen ja turvallinen maailma onkin yhtäkkiä muuttunut maailmaksi, jossa tapahtuu vain pahoja asioita. Se voi olla erittäin järkyttävää ja voi aiheuttaa erilaisia mielenterveysongelmia myöhemmin hänen elämässään. Tällä hetkellä ei missään uutismediassa tai uutisessa ole mitää ikärajoitusta, jolla voisimme suojella nykyisen maailman uusinta sukupolvea. Miksi? Miksi mailmassamme ei ole vielä tehty asialle mitään, koska monet sanovat "Kaikkien ihmisten oikeuksiin kuuluu tietää mitä maailmalla tapahtuu, oli hän sitten valkoinen tai tumma 8 vuotias tai 80 vuotias". Omasta mielestäni tämä on erittäin tärkeä oikeus, minkä me olemme saaneet, mutta pitäisiköhän meidän vielä miettiä onko viisasta, että nämä uutiset on lasten luettavissa samalla lailla kuin aikuisilla. Pitäisikö meidän laittaa ikärajat uutisiin, tai tehdä tunnukset, jolloin itse uutispalvelin tietäisi, mitä tekstejä voimme lukea turvallisesti. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä asia ja siksi pyydän, suojelkaa lapsianne. Tämä voi vaikuttaa pieneltä ja mitättömältä asialta, mutta sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset tulevaisuudessa. Yritän nyt vedota teihin vanhemmat, aikuiset ja päättäjät. Miettikää mitä annatte lapsienne lukea, suojelkaa heitä.

torstai 20. elokuuta 2015

Ronja - Mielipidekirjoitus: Koeviikot Ylä-asteillle

Ronja 8b


Mielipidekirjoitus: Koeviikot Ylä-asteille

Maija on 8lk ja hänen lukuvuotensa on lopuillaan. Hänellä on 4 koetta ensi viikolla. Lisäksi hänellä on historian- ja maantiedon projektin palautus. Maijalla on hirveä stressi, jonka takia hän ei voi nukkua tai keskittyä mihinkään kunnolla. Hänen koulu suorituksensa kärsii…


Ongelmana on siis se että kokeiden aikana, yläastellaisilla on liikaa stressiä ja he eivät jaksa keskittyä, mikä vaikuttaa huomattavasti kokeiden arvosanoihin.
Lukioissa on vuosien ajan ollut käytäntö nimeltään koeviikko. Koeviikoilla ei ole muita tunteja, vaan silloin tullaan kouluun, tehdään koe ja lähdetään takaisin kotiin lukemaan seuraavaan kokeeseen. Koeviikkoja on useampi vuodessa.
Koeviikolla ei tarvitse huolehtia muista tunneista ja lukiolaisilla jää aikaa koulun jälkeisiin harrastuksiin ja kerhoihin. Toisin kuin yläastelaisella.


On todistettu, että lukiolaisilla on koeviikoilla vähemmän stressiä, kuin yläastelaisella, joilla on kokeiden lisäksi kaikki normitunnit, projektit ja koulun jälkeiset aktiviteetit. Siksi ehdotankin nyt, että yläasteillekkin tulisi koeviikot.
Jos yläasteillakin olisi koeviikot, oppilaiden koe tulokset olisivat parempia, sillä oppilailla olisi enemmän aikaa lukea ja he jaksaisivat keskittyä. Nykyisellä menetelmällä oppilailla on tosi paljon stressiä, mikä häiritsee lasten unirytmiä ja koska lapset eivät nuku kunnolla, he eivät jaksa keskittyä kokeisiin. Ollaan siis noidankehässä.


Moni ihminen on sitä mieltä että koeviikot tuottavat enemmän stressiä. Ymmärrän heidänkin kantansa, mutta he eivät tajua miltä tuntuu kun on 5 koetta samalla viikolla (2 samana päivänä) ja kaiken lisäksi projektit ja kirjoitukset, mitkä pitää palauttaa, mitä itseltäni löytyy joka jakson lopussa.
Jos yläasteella alettaisiin käyttää koeviikko menetelmää, se valmistaisi myös tulevia lukiolaisia lukio elämään. Tällä hetkellä suurin osa nuorista on ihan poikki päästyään lomalle ja eivät jaksa tehdä mitään muuta kuin nukkua ja olla sisällä kaiket päivät. Uskoisin että koeviikkojen avulla saataisiin nuoriin enemmän liikuntaa ja he lähtisivät ulos enemmän.


Siiis kokeiden aikana yläastellaisilla on liikaa stressiä ja he eivät jaksa keskittyä, mikä vaikuttaa huomattavasti kokeiden arvosanoihin.
Ratkaisuna on se, että ylä-asteille tulisi koeviikot. Ei muuta sanottavaa.





Nea - Kouluaamut myöhemmiksi


Herätyskello soi kello kuusi aamulla. Saran koulu alkaa kahdeksalta ja hänellä on jo heti herätessä kiire. Bussi tulisi kaksikymmentä yli seitsemän. Sara ei edes asu kovin kaukana, mutta silti matkassa kestää yli puoli tuntia. Saran aamupala ei ole kummoinen, sillä hänellä ei ole aikaa syödä kunnolla. Kun Sara vihdoin pääsee kouluun, hän on todella väsynyt, sillä vaikka hän meni nukkumaan kymmeneltä, yöunet olivat olleet liian lyhyet. Ensimmäisellä tunnilla Sara meinasi nukahtaa, eikä pystynyt keskittymään, ja seuraavana päivänä olisi koe. Tunti ennen ruokailua Saralla on hirveä nälkä, ja hänen vatsansa kurnii.

Minun mielestä koulupäivien pitäisi alkaa vasta yhdeksältä, tai myöhemmin, sillä kahdeksan aamut ovat todella rasittavia. Etenkin yläasteella nuoret eivät pysty keskittymään sillä tavalla, mitä tunnilla pitäisi. Tämä koskee myös opettajia, jotka muutenkin joutuvat tulemaan kouluun aikaisemmin kuin oppilaat. Jos nuori ei joutuisi heräämään niin aikaisin, hän saisi kunnon yöunet, ja kokeet menisivät varmasti paremmin. Tämä johtaisi siihen, että todistuksiin tulisi paremmat arvosanat ja näin nuori pääsisi varmemmin opiskelemaan yläasteen jälkeen juuri siihen kouluun mihin itse haluaa.

Mielipiteitä on monia. Useat haluavat, että kouluun mennään aikaisin, jotta se loppuisi ajoissa, ja ehtisi nähdä kavereita. Mutta kuulostaisiko se niin pahalta olla koulussa tunnin tai pari myöhempään, jotta ei joutuisi heräämään niin aikaisin? Aikuiset sanovat usein, että nuorten pitäisi mennä aikaisemmin nukkumaan. Mutta viikonloppuisin valvotaan muutenkin myöhempään, joten unta on vaikea saada.

Itse asun kuuden kilometrin matkan päässä koulusta, ja joudun heräämään välillä todella aikaisin, koska kouluun pitää lähteä 45min. ennen sen alkua. Menimme yhdessä jaksossa tiistaisin kouluun vasta yhdeltätoista. On helpompaa herätä vasta kahdeksan jälkeen. Päivä sujuu silloin paljon paremmin.  

Myöhemmät kouluaamut vaikuttavat nuoren tulevaisuuteen, eikö olisi aika tehdä asialle jotakin?


keskiviikko 19. elokuuta 2015

Alex - Maksulliset TV-kanavat ovat liian kalliita

Maksulliset TV-kanavat ovat liian kalliita

Maksulliset TV-kanavat ovat liian kalliita ja monet eivät sen vuoksi pysty niitä ostamaan ja jäävät ilman tärkeitä urheiluhetkiä, luonto ja tiedeohjelmia, joista jotkut voisivat jopa jotain oppia. Itse olen ainakin suuren osan tiedostani televisiosta oppinut. Kuukauden tilaus Mtv-Total maksaa tilaajalle 25€, eli 300€ vuodessa, joka on todella paljon huomioon ottaen, että kanavien tarjoajalle se maksaa vain muutaman kymmenen sentin.

Itse olen monta kertaa kysynyt vanhemmiltani monta kertaa, että pystyisimmekö tilaamaan maksukanavat, mutta aina vastaus on ollut se, että on turhaa maksaa niin paljon, kun ei kuitenkaan pysty kaikkea katsomaan. Moni muukin ei saa kanavia niiden kalliiden hintojen takia, vaikka kovasti haluaisivat.

Kuukauden tilaus Mtv-Total maksaa tilaajalle 25€, eli 300€ vuodessa, joka on todella paljon huomioon ottaen, että kanavien tarjoajalle se maksaa vain muutaman kymmenen sentin. Ymmärrettävää on kyllä se, että ohjelmien lupiin menee rahaa, mutta ei sitä, että tarvitsee 25€ veloittaa kuussa, kun puolet siitä riittäisi ja varmaan tulisi tuplasti asiakkaita heille.

Ratkaisu ongelmaan olisi se,että televisiolupaveroa nostettaisiin 5€ niin saisi yhtiöt noin 15.000.000€, jolla pitäisi pystyä rahoittamaan kaikki ohjelmat. Nykyiset uudet esim. Frii, josta tulee vain vanhoja ohjelmia ja mainoksia ja 4 Hero, jonka lähetykset alkavat vasta kuudelta, voisivat myös käyttää varojansa viisaammin ja lähettää parempia ohjelmia.

Toivoisin, että tulevaisuudessa hinnat laskisivat ja tulisi enemmän tarjouksia. Myös pienemmät paketit ja ehkä jopa omavalintaiset kanavapaketit tulisivat tarjolle ja halvemmiksi, jotta kaikki saisivat nauttia suuresta kanavatarjonnasta ja ehkä jopa oppia jotain. Sekin olisi myös mukavaa, että tulisi uusia ilmaiskanavia, joilta tulisi jotain hyviäkin ohjelmia.

Elsa - Eroon ennakkoluuloista harrastuksia kohtaan

Eroon ennakkoluuloista harrastuksia kohtaan
Tietyistä harrastuksista kuulee usein sanottavan asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Näitä asioita kuulee ihmisten suusta, jotka eivät tiedä harrastuksesta juurikaan mitään. Netissäkin niitä tulee eteen paljon. Esimerkiksi päätin valita tähän kaksi harrastusta, ratsastuksen ja cheerleadingin. Ratsastuksesta kuulee usein, että "tehän vain istutte selässä, ettekä tee mitään", cheerleadingissa monen mukaan vain heilutellaan huiskia ja huudetaan.


Mielestäni asia ei oikeasti ole näin. Näissä harrastuksissa tarvitaan jonkinlaista kehon hallintaa tai fyysistä kuntoa, tämän voin kertoa oman kokemukseni perusteella. Itselleni ei onneksi ole paljoa näistä asioista sanottu, mutta netissä näkee usein, kuinka jotkut suorastaan haukkuvat jonkin harrastusryhmän harrastajia syyttä. Usein näillä haukkujilla ei ole edes omaa kokemusta lajista, jolloin on mielestäni todella tyhmää mennä arvostelemaan tai kommentoimaan negatiivisesti.

Vastapuoli, eli kritisoijat, haukkujat, miksi heitä nyt haluaakaan kutsua, saattavat olla epävarmoja, tai he haluavat todistaa muille, että heidän oma harrastuksensa on parempi kuin jonkun muun. Urheilumaailmassa tällaista kilpailua on mielestäni aika paljonkin.
Ongelmaan ei oikeastaan ole mitään ratkaisua, mutta kaikki ihmiset voisivat itse miettiä, onko välttämätöntä kommentoida toisen harrastusta ollenkaan. Jos jollekkin todella epävarmalle ihmiselle menisi sanomaan hänen harrastuksestaan jotain negatiivista, se saattaisi pahimmillaan johtaa harrastuksen lopettamiseen.

Joten annetaan vain kaikkien harrastaa mitä he haluavat, eikä puututa siihen, ainakaan sanota mitään, mikä voisi pahoittaa toisen mielen!

Nina - Lukeminen kannattaa

Lukeminen on aina ollut minulle tärkeä harrastus. Se on hyvää ajanvietettä ja monet lukemistani kirjoista ovat jääneet minulle selvästi mieleen. Lukemisesta on myös runsaasti hyötyä. Se kehittää kielitaitoa ja mielikuvitusta, ja sen avulla voi oppia paljon uusia, hyödyllisiä asioita. Sen takia ei kuitenkaan kannata lukea, sillä lukeminen on ennen kaikkea hauskaa. Tutkimukset osoittavat, että lukeminen on nuorten keskuudessa yleisesti vähentynyt Suomessa. Mistä se johtuu ja mitä siitä voi seurata?


Monet ihmiset sanovat, etteivät lue, koska se on tylsää. Ehkä kirjojen lukeminen ei kaikille sovi, mutta uskon, että monet eivät ole kunnolla edes kokeilleet, koska lukeminen ei vaikuta kiinnostavalta. Kaikki ihmiset ovat kuitenkin kiinnostuneet jostakin, ja kirjoja löytyy joka aiheesta. Useat ihmiset, jotka eivät lue kirjoja, pitävät kuitenkin elokuvista tai TV-ohjelmista. Silloin ainakin kannattaisi kokeilla lukemista, koska sen lisäksi, että monet elokuvat tai TV-ohjelmat on tehty kirjojen pohjalta, kirjoissa on ihan samanlaisia tarinoita ja hahmoja kuin elokuvissakin, ne ovat vain eri muodossa. Jos pitää jostakin elokuvasta, kannattaa lukea kirja, johon se perustuu, koska kirjoissa on usein paljon yksityiskohtia, jotka on jouduttu jättämään elokuvasta pois. Se, että pitää kirjoista ei kuitenkaan tarkoita, ettei voisi pitää elokuvista, tai toisinpäin. Miksei voisi pitää molemmista?


Kirjojen avulla oppii väistämättä paljon uusia asioita, mutta niitä oppii huomaamattaan, lukemisen lomassa. Lukemisen avulla saa myös tietoa erilaisista kulttuureista ja tavoista eri puolilla maailmaa. Jos esimerkiksi lukee intialaisen kirjailijan kirjoittaman kirjan henkilöstä, joka asuu Intiassa, Intian kulttuurista saa paljon enemmän tietoa kuin koulussa opiskellessa. Lukeminen kehittää ja monipuolistaa kielen käyttöä. Jos lukee paljon, erilaisten tekstien ja mielipiteidenkin kirjoittaminen on helpompaa.


Nuorten kirjojen lukeminen Suomessa on vähentynyt huomattavasti. Sen ajatellaan johtuvan internetin ja videopelien käytön lisääntymisestä. Näiden käytöstähän ei lukemiselle varsinaisesti mitään haittaa ole, mutta jos lukeminen vähenee vielä paljonkin, nuorten kielitaito ja oikeinkirjoitus voivat kärsiä huomattavasti. Kouluissa voisi panostaa enemmän siihen, että oppilaille löydettäisiin sopivia kirjoja, sellaisia, joita he lukevat mielellään, ei vain siksi, että on pakko. Muistan, että ainakin ala-asteella kaikki oppilaille tarjotut kirjat olivat aika yksitoikkoisia, niissä ei ollut kunnollista juonta, eikä monipuolisia tai mielenkiintoisia hahmoja.

Lukemisesta on paljon erilaista hyötyä, mutta tärkeintä on kuitenkin se, että lukeminen on hauskaa ja mielenkiintoista, ja kun sen aloittaa, siihen jää helposti koukkuun. Kannattaa kokeilla!

Rianna - Harrastaminen on tärkeää - mutta liian kallista


Rianna Soppela




Harrastaminen on tärkeää - mutta liian kallista



Monet nuoret harrastavat jotain urheilua, soittamista tai jotain ilmaisua, kuten näyttelemistä. Seuroissa harrastaminen on kuitenkin kallista ja kuluja tulee muustakin, kuin vain esimerkiksi kausimaksujen maksamisesta. Monen nuoren mielestä harrastaminen on tärkeää ja tuottoisaa, on kuitenkin nuoria jotka eivät ajattele harrastamisen olevan tärkeää.

Mielestäni harrastaminen on tärkeää ja se tuo elämälle paljon erilaisia ja uudenlaisia vivahteita, saa esimerkiksi uusia ystäviä ja oppii huolehtimaan asioista muutenkin, kuin vain koulun puolesta. Elämään tulee rytmi ja vapaa-ajalla on aina tekemistä. Mielestäni hyvin tärkeää harrastamisessa on upeiden onnistumisten rinnalla oppia pettymään ja kohtaamaan vaikeita tilanteita.

Nuoria suositellaan harrastamaan paljon ja monipuolisesti jo pienestä asti, mutta välineidenkin ostaminen voi olla todella kallista. Halvin pari luistimia jääkiekossa ei ole paras vaihtoehto, niiden myötä voi tulla vammoja, sekä urheileminen ja nuoren kasvaminen kärsii. Sen lisäksi pitää ostaa lisenssi, jotta pääsee pelaamaan ja osallistumaan turnauksiin, jos näihin ei pääse osallistumaan voi motivaatio hiipua ja kiinnostus kadota. Jos nuori ei ole kiinnostunut oikein mistään lajista, on vanhempienkin varmasti helpompi "pakottaa" nuori jonkin harrastuksen pariin, kun ei itse tarvitse miettiä sitä onko perheelle varaa siihen.

Oikean seuran löytäminen on joskus haastavaa ja matkat voivat olla pitkiä. Rahaa menee myös matkustamiseen treeneihin ja peleihin. Myös muita kuluja tulee miettiä matkoja, kausimaksuja, tulevia turnauksia, sekä testejä. Kun on sitoutunut ja innostunut omasta harrastuksesta on vaikea jättää esim. joitain turnauksia väliin. Kausista tulee kalliita, mutta nuorelle opettavia ja ikimuistoisia.

Mielestäni maksuja pitäisi vähentää ja pienentää, siihen ei tarvita mitään ihmeellistä kikkaa, vaan maksuja pitäisi yksinkertaisesti laittaa pienemmiksi. Esim. kausimaksut vaihtelevat seuroissa suuresti. Seura jolla on kohtuullisen hyvät kausimaksut pärjää yhtä hyvin, kuin ne joilla kausimaksut maksavat maltaita. Kausimaksuihin sisältyy tietysti monia pakollisia maksuja esim. valmentajan palkka ja hallivuorot. Ymmärrän kyllä, jos valmentaja haluaa enemmän palkkaa tai hallit ovat joissain seuroissa hieman hienompia kuin toisilla.

Nuorten harrastuskuluja pitää saada pienemmiksi, jotta nuoret pystyvät harrastamaan monipuolisesti itseä kiinnostavaa lajia. Lajin aloittamisen aikana ei tarvitse pelätä sitä miten paljon mikäkin maksaa. Mielestäni nuorena harrastaminen monipuolisesti on tärkeää ja erilaiset lajit antavat erilaisia asioita elämälle. On tärkeä harrastaa itseä kiinnostavaa lajia ja saada sitä kautta itselleen iloja ja suruja.